Poju on nyt oppinut tunnistamaan jotain kehotuksia. Luokse tuleminen ja istuminen onnistuvat vallan mainiosti, varsinkin kotona ja häiriöttömässä ympäristössä harjoitellessa. Ei -sana ja maahan laskeutuminen ovat vielä käsitteitä jotka hän selkeästi tunnistaa sanana siten että ne sanat on tullut emännältä useamminkin, mutta se että mitä ne tarkoittavat ja miten silloin tulisi toimia, ovat vielä hieman hämärä peitossa. Oman nimen kuuleminen kiinnittää nykyään selkeästi hauvelin huomion. Ei silti, en kyllä odotakkaan että toinen osaisi noin pienenä vielä kaiken maailman kommervenkit, hitaasti hyvä tulee.

Ares- ei enää koonsa puolesta ole pieni vauveli, viikossa on toinen saanut kokoa kyllä niin huimasti että tietynlainen suloisuus on alkanut muuttua komeudeksi. Ei silti, ei se iskää eikä äippää haittaa, kotona sylissä ja masusta rapsutettavana on tuo suolinen otus aina äipälle pieni hauvavauva. Huokaus, kylläpä sitä voikin menettää sydämensä tuommoiselle karvapallolle.