Maananatai-iltana Ares pääsi tapaamaan ystäväänsä Voittoa pitkän ajan jälkeen. Melkein vuosi on kulunut siitä kun he edellisen kerran tapasivat. Odotettavissa oli kahden nuoren uroksen kohtaaminen ja olimme varautuneet veren vuodatukseen. No ei nyt sentään, mutta siihen että rähinä tulisi. Voitto ja Ares onnistuivat yllättämään meidät omistajat täysin. Ares alkoi voiton nähtyään heti vinkumaan ja autosta pois loikkaaminen tuntui mahdottoman paljon aikaa vievältä, siis Areksen mielestä.

Ei puhettakaan mistään rähinästä tai tappelusta, molemmat muistivat toisensa todella hyvin ja sama pentumainen leikki jatkui siitä mihin se oli edellisellä kerralla jäänyt. Molemmat suorastaan pursuivat elämän intoa siinä äänettömässä leikissä mitä he harjoittivat. Käytimme molemmat myös koirapuistossa pyörimässä ja tunnin päästä kotiin lähdön aikaan, oli itkukin tulla molempien suusta. Todella miellyttävä yllätys.

Tiistaina sitten aamupäivästä mamma ilmoitti Areksen vielä pariin viralliseen koiranäyttelyyn, Jyväskylään ja Helsinkiin. Saas nähdä mitä siitä tulee, Ares on varmasti upea näky mutta mammasta en menisi niinkään vannomaan. Noh, on nyt sitten ainakin yksi asia mitä jännittää ja perhoset vatsassa odottaa.