Areksen ripuli uusiutui, käytiin lekurilta hakemassa antibiootit, toivottavasti tepsivät. Mentiin sen jälkeen kunnon kävelylle flexin kera, otettiin narupallokin mukaan. Se reissu tuntui Areksesta oikein mainiolta, en voinut kuin naureskella ja hymyillä onnellisena pelkästä katsomisen riemusta kun toinen kirmaili kuin pieni jänöjussi konsanaan jolla olisi sata kettua ja sutta perässä. Kunnon riekkumista ja isoja hepuleita, siinä sai sekä lelut että lapaset kyytiä kun toinen pisti tassua toisen eteen. Ares on selkeästi oma personal trainerini, ensin mamma heittää lelun pitkälle jonka seurauksena Ares singahtaa kuin  raketti ottamaan sen suuhunsa ja juoksee mammaa karkuun. Pojalla on selvästi aivot paikallaan, tänään se juoksutti mammaa ensin puun ympäri toiseen suuntaa ja sen jälkeen samaa puuta kiertäen toiseen suuntaan. Heti kun Ares vaihtaa suuntaa ja mamma on valmiina reagoimaan, reagoikin Ares ja vaihtaa suunnakseen määränpään X. Siinä on kyllä kaikki refleksit käytössä kun pitää yrittää arvata ja olla valmiina että mihin se parin metrin päässä oleva luikerteleva valkoinen salama on seuraavaksi singahtamassa.

Hyvää tekee, ei tarvitse mennä reeneihin mihinkään kun koira huolehtii että emäntä pysyy kunnossa. Ei kyllä näy tippaakaan sairastelun merkkejä :D