Hei oikeasti, tämä ei ole enää todellista, tänään kauppareissulla ostoskoriin tarttui mukaan parsakaalia, kurkkua ja jäävuorisalaattia, Arekselle. Oikeasti, mitä ihmeen jänistä siitä ollaan tekemässä? Mä en oikein tiedä VBarfauksetsa tai mistään muustakaan joten on väärin mennä sitä arvostelemaan mut tuntuu niin oudolta ostaa rehuja koiralle.
Ymmärrän kyllä eri lihojen ja kalojen vaihtelut, Yrjölän puurot ynnä muut, mutta on kyllä eka kerta elämässäni kun syötän koiralleni jänisten ruokaa.

Noh, tilanne on kyllä sen verran paha että olen valmis kokeilemaan melkein mitä tahansa saadakseni Areksen kuntoon. Kirjoittelen tätä nyt poikkeuksellisesti minä muodossa, mutta tuntui että on pakko saada ajatuksia jotenkin kasaan.

Eilen käytiin hakemassa Arekselle 25kg hevosen lihaa. 10kg jauhettuna ja 15 kg paloiteltuna. Isäntä kantoi lihat autosta keittiöön ja meidän oli tarkoitus tepastella perässä pienen pissilenkin jälkeen. No pissilenkki oli hoidettu yhdellä koiven nostolla ja tepasteluosuus suoritettiin niin hullunkurisena näytelmänä että mammalla oli tulla pissit housuun. Isäntä harppoi kotia kohti jauhelihasäkki vasemmassa kädessä ja palalihasäkki oikeassa kädessä. Areksella oli TODELLA ponnekas etuvetopäällä ja se koitti piuskea ja nojata eteenpäin jotta se pääsisi sekä isännän matkaan että noiden ihanasti tuoksuvien pussien matkaan. Mamma puolestaan joutui nojaamaan taaksepäin koittaessaan samalla lukita auton ovia avaimessa olevalla kaukosäätimellä. Ja koska matkanpituus oli liian suuri, tuli hänen pyrkiä enemmän kohti autoa, Areksen kiskoessa juuri päinvastaiseen suuntaan. Mitä enemmän mamma nojasi taaaksepäin, sitä enemmän alkoi Ares ponnistamaan omaan suuntaansa takajaloillaan.

Noh, mamma sai koottua itsensä, lukittua auton ovet ja komennettua Areksen nätisti rinnalle. Noh, Ares on opetettu siihen että matka tyssää siihen jos koittaa vetää eteenpäin, tuolloin mamma seisahtuu paikoilleen eikä etene vaan seisoo paikoillaan, joskus saattaa jopa lähteä tallustelemaan päinvastaiseen suuntaan jos vierelle ei tulla riittävän vikkelästi. Noh Ares tuli tällä kertaa salamana viereen, mamman kehut ja taputukset eivät kiinnostaneet pätkääkään vaan esitti möykkäävan ja vinkuvan vastalauseensa. Tästä osuudesta tulisi suoriutua myös mamman nopeasti, olihan hän tullut vierelle nopeasti. Lihapussit etääntyivät hetki hetkeltä kokonaan, mammahan päästi ne karkuun. Katoaisiko "iskä" jonnekin niiden pussien kanssa syöden itse pelkästään sisällön?

Loppujen lopuksi kaikki päättyi hyvin, iskä ja lihasäkit löytyivät kotoa, mamma rupesi niitä saman tien pussittelemaan pakkasta varten sekä pisti ensimmäisen maistiais-satsin kasariin Aresta varten kypsymään.