Kuluneen viikon emäntä olikinsitten ollut kipeänä oikein kunnolla, kuumeessa ja flunssassa. Areksen kävelytykset jäänyt vähän vähemmälle. Viikonlopuksi tehtiinkin itten kunnon uroteko, mentiin Hankoon, mamma sai potea rauhassa tuntematta huonoa omaatuntoa "heitteillejätöstä" kun ulkoiluttajia ja leikittäjiä löytyi monta, varsinkin Hiltu. Hiltun jälleen näkeminen pitkän tuaon jälkeen oli molemmille pelkkää nautintoa. Heti kun Ares ymmärsi että mihin paikkaan oltiin tultu kylään, alkoi toisen etsintä.Voi että sitä tohotusta ja vouhotusta, häntien hielumista ja tassujen töminää. Nyt kun koko eroa oli enää 2 senttiä ei menoa ja melskettä enää estänyt mikään.

Alkuun Ares otti pari varovaista askelta mutta siinä se sitten olikin, hyörintää ja pyörintää riitti yllin kyllin. Kyllä siinä silmä ja mieli lepää kun kaksi hännäheiluttajaa nautiskelevat toistensa seurasta oikein sydämensä kyllyydestä. Kaksi samankokoista koiraa saavat leikkiä rajuja leikkejä samalla tempolla pelkäämättä koon tuomaa eroa leikkeihin. Sunnuntaina  kotiinlähtö olikin sitten ankeaa ja sen huomasi molemmista koirista, autoon tulo oli  hyvin vastentahtoista. No, ensi kerralla sitten taas lisää. Perjantaina onkin sitten ensimmäinen tunti tottelevaisuuskoulua jossa tavataan muita koiria.