Viime yönä satoi Helsinkiin myös kunnolla lunta. Paikka paikoin oli 30 cm lunta ja Ares pääsi kohtaamaan lumen ensi kertaa elämässään. Onhan syksymmällä maa tullut valkeaksi mutta nyt voidaan puhua kunnon lumihangesta, valkeasta maasta joka sai joulumielen napsautettua päälle myös emännältäkin. Isäntä oli aamun aikaisina tunteina pyöräyttänyt lumiukon puolikkaan oven eteen ja sekös vasta riemastutti ja kummastutti pientä touhukasta. Onneksi oli tällä kertaa Flexi mukana, niin Ares sai kirmailla vuorikauriin ja jänöjussin lailla paikasta toiseen. Voi että sitä riemua ja touhua, kunnon loikat sinne tänne, äkkipysähdykset, juoksupyrähdykset, vallattomuudet sekä lumisodat ja lumipesut mamman kanssa oli aivan ihana piristys syksyn ankeuteen ja harmauteen.

 

Meno oli niin villiä ja lumi niin uutta että pissat ja kakat jäivät aamulla tekemättä, puolelta päivin saatiin kakat sentään tehtyä mutta pissaaminen piti tapahtua sisätiloissa… ai että.. juuri kun alettiin melkein pääsemään isojen poikien päivärytmiin. No eipä tuo mitään maailmoja kaada. Kaikista hassuin asia oli että tuntui kuin ohikulkijat eivät olisi koskaan nähneet koiran ja emännän nauttivan yhteisistä telmimishetkistä lumessa. Menivät pitkään katsoen ohitse, no siinähän menivät. Meillä ainakin oli kivaa, niin kivaa että Ares oli  ihan tattis kun päästiin kotiin. Uni tuli silmään saman tien.

 

Täytyy yrittää saada kuvia tai videonauhaa noista riemukkaista hetkistä tänne jossain vaiheessa.